Ja sitä on kamalan vaikea käsittää. Seuraavan kerran kun kylätielle lähden niin hän ei pihallaan puuhastelekaan. Vastahan viime viikolla Vertti-suokin kanssa siellä poikkesin. Verttihän kerran makupalan saatuaan oli aina kääntymässä Uman pihaan, kun siitä ohi kuljettiin :)
Onneksi on paljon muistoja. Liikuttavin taitaa olla se, että Uma rakensi omalle pihalleen laitumen, jotta sai mun hevoset ikkunansa alle. Laitan tähän muistoksi Uman viime talvena meistä ottaman kuvan, kun olimme Nummelassa Yhteisvastuukeräyksen talvitempauksessa sekä kuvan Umasta ja Vertistä niin ikään viime talvelta.
Kiitos ystävyydestäsi Uma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti